Ajatuksia yhteisöllisestä elämästä kiertotalouskorttelissa

Kirjoittajat:
Katariina Välikangas, johtava asiantuntija, Yrjö ja Hanna -säätiö ja Mia Talikka, rehtori, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Ajatuksia yhteisöllisestä elämästä kiertotalouskorttelissa

Jätkäsaaren elinikäisen oppimisen kiertotalouskorttelin elämänmallia on mietitty korttelin suunnittelun ensihetkistä alkaen. Minkälaista olisi asua yhteisöllisessä kiertotalouskorttelissa?

Jätkäsaaren kiertotalouskortteli on Pohjoismaiden ensimmäinen elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kiertotalous ei ole pelkästään taloudellinen tai teknologinen muutos, vaan se sisältää myös merkittäviä sosiaalisia sekä oppimisen ulottuvuuksia.

Kiertotalouskorttelin suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat asukkaiden osallistuminen, yhteisöllisyys ja kiertotalouden periaatteet. Korttelin valmistuttua siellä tulee asumaan kaikenikäisiä ihmisiä: perheitä lapsineen, ikääntyneitä ja nuoria aikuisia. Asuinympäristön tulee vastata asumisen tarpeiden lisäksi myös asukkaiden toiveisiin yhteisöllisestä kiertotalouteen perustuvasta elämäntyylistä. 

Kiertotalouselämän suunnittelusta on järjestetty useampi työpaja. Kiertotalouskorttelin asukasilta 13.9.2023 käsitteli yhteisöllisyyden eri muotoja ja asukkaiden osallistumista korttelin toimintaan. Asukasillassa korostuivat asukkaiden aktiivinen rooli yhteisön rakentamisessa ja kiertotalouden edistämisessä. Yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen nähtiin myös tukevan toimintatapojen muutoksia, kun asukkaat omaksuvat heidän tarpeisiinsa vastaavia kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.

Asukasillassa toivottiin tavaralainaamoa, josta voi lainata harvemmin tarvittavia työkaluja ja laitteita. Tämä vähentää tarpeetonta kulutusta ja säästää luonnonvaroja. Lisäksi korttelin yhteistiloihin toivottiin korjauspajaa, jossa asukkaat voivat yhdessä kunnostaa rikkoutuneita esineitä. Kiertotalouteen liittyvän jakamisen lisäksi tulee huomioida myös palvelukset ja auttaminen. Myös yhteiskäyttöautoja toivottiin asukkaiden käyttöön. Naapuriapu, kuten kukkien kastelu ja yhteiset kauppareissut, mainittiin tärkeänä osana yhteisöllisyyttä.

Sivistyskulman läsnäolo korttelissa nähtiin mahdollisuutena tukea korttelin haluttua elämäntapaa. Sivistyskulmassa voitaisiin järjestää opetusta, kursseja ja yhteisiä tapahtumia. Asukasillassa mietittiin vaatteiden tuunausta, musiikkiesityksiä ja luentoja kiertotaloudesta, paperin uusiokäyttöä ja puutarhakursseja. Lisäksi ruoka nostettiin merkittävänä asiana esiin tavoitteena edistää paikallista ruoantuotantoa ja vähentää ruokaketjun ympäristövaikutuksia. Asukkaiden osaamisen jakaminen, kuten digitaitojen opettaminen, nähtiin tärkeänä. Yhteistiloihin toivottiin monipuolisuutta, kuten kuntosaleja, verstaita ja juhlatiloja.

Kehittämistyössä on mietitty myös kiertotalouskorttelin naapuruston ja lähialueiden osallistamista korttelin elämänmenoon. Korttelipihan pihatapahtumat ja muut korttelin aktiviteetit keräävät alueen asukkaita, jotka voivat myös osallistua Sivistyskulman toimintaan. Lisäksi kiertotalouteen liittyvissä toimintamalleissa tehdään yhteistyötä yhdistysten, paikallisten yritysten sekä päiväkotien ja koulujen kanssa.

Jätkäsaaren elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli edustaa uudenlaista asumisen mallia, jossa yhdistyvät kestävä kehitys, elinikäinen oppiminen ja yhteisöllisyys. Yhteisöllinen elämä kiertotalouskorttelissa tarjoaa asukkaille mahdollisuuden elää kestävällä tavalla, jossa resurssit hyödynnetään tehokkaasti ja yhteisön tuki on aina läsnä. Tämä asumismuoto edistää ympäristöystävällisyyttä, sosiaalista hyvinvointia ja jatkuvaa oppimista luoden mallia tulevaisuuden kestäville kaupunkiasumisen ratkaisuille.

Alla on kuvattu Jätkäsaaren elinikäisen kiertotalouskorttelin yhteisöllisyyden malli syksyltä 2024.